sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Nanny Still karahvi (antiikkipostaus)











Tällä kertaa kaivoin hyllystä vähän Suomalaista lasia kun sitä aina hehkutetaan joka ainoassa ohjelmassa, lehdessä jne jne.. No onhan se myönnettävä, että Suomessa on ollut ja on yhä erittäin hyviä lasinpuhaltajia ja suunnittelijoita. Tällä kertaa suunnittelija on Nanny Still (myöhemmin Still McKinney mentyään avioon vuonna 1958). 1959 muutti Brysseliin.
Hän on syntynyt Helsingissä 1926. Vuonna 1949 hän valmistui taideteollisesta korkeakoulusta metallitaiteen osastolta ja samana vuonna hän voitti Riihimäen lasin pohjoismaisen muotoilukilpailun ja pääsi sen ansiosta ko tehtaan palkkalistoille. Hän suunnitteli loppujen lopuksi uransa aikana kaikkea koruista ja hiotuista kristallitaideteoksista aina paistinpannuihin saakka mutta Riihimäen lasin sarjoista tunnettuja ovat Harlekiini, Flindari (tämä karahvi) ja Grapponia. Vuonna 1972 hän sai vielä Pro Finlandia mitalin. Taiteilija menehtyi vuonna 2009,

Riihimäen lasi puolestaan on varmaan kaikille tuttu Suomalainen lasitehdas joka perustettiin vuonna 1910 silloin toki nimeltään Riihimäki Oy, Riihimäen lasi nimi tuli vasta 37.
Lasitavaran menekki jopa yllätti perustajat ja näin Riihimäen lasi olikin pitkään jopa Pohjoismaiden suurin lasitehdas ja siellä valmistettiin lasista: pulloja, ikkunoita, valaistuslasia (siirtyi myöhemmin Iittalalle), silmälaseja (Instrumentariumin kanssa), käyttölasia, ja koristelasia. Tuotteita oli myös kristallista. Lisäksi pakkausmuovit tekivät lopulta suuren osan tehtaan liikevaihdosta. Vaikka tehdas oli jo 1900 luvun alkupuolella moderni ja alansa edelläkävijä näillä leveysasteilla, tehtiin käyttö ja koristelasista suuri osa yhä suupuhaltamalla perinteisin menetelmin.
Riihimäen lasi toimitti sodan jälkeen (alkaen 40luvun lopulta) todella paljon taidelasia jokapuolelle ulkomaille ja kotimaahan ja näin suunnittelijoita tulikin lisää ja he saivatkin melko vapaat kädet kun menekki oli valtavaa. Näin töitä saikin mm. Still, Aimo Okkolin, Sakari Pykälä, Timo Sarpaneva, Helena Tynell (aurinkopullo) ja muutamat muut,,
Riihimäen lasi oli erittäin tunnettu lasinpuhaltamo aina vuoteen 1976 saakka jolloin energikriisin vuoksi tehdasta automatisoitiin, lasinpuhallus lopetettiin ja tehtaasta tulikin täysautomatisoitu pullotehdas. Myöhemmin vuonna 1985 ahlström osti tehtaan pienen oikeuskäsittelyn jäljiltä kun Paloheimo (hallituksen pj.) yritti estää kaupat ostamalla osake enemmistön mutta oikeus kumosi kaupat Paloheimon jätettyä kertomatta kaupoista yhtiökumppaneilleen. Ahlström sulki tehtaan vuonna 1990. Nyttemmin kyseisestä tehtaasta on muistona vain Suomen lasimuseo Riihimäellä jossa on paljon em tehtaan tuotteita.

Tämä kyseinen karahvi on väriltään oliivin vihreä. Kuuluu Nanny Still McKinneyn Flindari sarjaan jonka valmistus ajoittuu 1963-1970 välille. Flindari sarja on valmistettu kiinnipuhaltamalla jossa esineen valmistus on aloitettu puhaltamalla lasimassa puu-, valurauta- tai grafiittimuottiin. Puhalluspilli pidetään paikallaan (erona pyörittäen puhalletusta esineestä). Tätä tapaa käytetään useimmin epäsymmetristen esineiden tuottamiseen.
Flindari-karahvin muotin kaksi vastakkaista sivua olivat teräslevyä, johon on kaiverrettu geometrinen kuvio. Lyhyet sivut olivat puuta. Metalliosa loi valmistettaviin esineisiin yhtenäisyyttä, puuosia muuntelemalla saatiin vaihtelua muotoihin.


Valmistusvuosi: Joskus 1963-1970 voi toki olla jopa aikaisempi jos on ollut aivan ensimmäisiä sillä sarjaa oli taide esineinä jo aiemmin mutta sarjatuotanto tosiaan alkoi vasta 1963.

Arvo: Ei myynnissä mutta noiden arvo on 70-80€

Löytyi: tämä on vuosien takaa niin sanottu ullakko löytö purkutyömaalta

Maksoi: ei tavallaan mitään

Jos kiinnostuit jostain blogilla muista tykätä facebookissa (oikealla ylhäällä on nappula) niin saat jatkossakin tiedon kun tulee jotain uutta :) . Pelkästään tästä tekstistä tykkäät helposti tuossa alla olevan napin painalluksella.  Loppuun vielä suuri kiitos kun lueskelit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoida ei saa vaan kuuluu. Kysykää rohkeasti tai neuvokaa vaikka minua jos teen liian vaikeasti.